Italian pankit tarvitsevat kipeästi apua ja mikäs meidän on maksellessa, ylipainoinen Suomen kansa,meillä on nahkaa mistä repiä. Santander mainostaa näyttävästi formuloissa,veikkaan ettei ihan pikkupennosilla niitä mainoksia makseta ja sitten valittaa kun menee huonosti "tule apuun Suomi".
Jutta ja Jyrki suoltavat sontaa aina kun suunsa avaavat.Väittävät että meillä on varaa maksaa koko maailman rästit ja toki onkin,eihän se heitä hetkauta,he tuskin joutuvat viimeisiä senttejään pois antamaan-eiköhän nekin jollain kepulikonstilla pääse kuin koira veräjästä.
Ei tarvii Jyrkin vesisateessa polkea ympäri kaupunkia tarjousten perässä...
Blaablaablaa...
Ja muihin kotimaan aiheisiin.
Kotona on elukoita tullut ja mennyt, enemmän mennyt. Viime yksynä extempore-hankinta Neiti (extatosoma tiaratum-kummitussirkka) pyöräytti reippaat 300+ munaa,joista suurin osa kuoriutui. Tuskin tarvitsee sanoa,että melkein hukuimme sirkkoihin...Onneksi niitä myös meni- Posti vei osan ja viikatesirkka toisen.
Nyt on jäljellä Neidin tyttäriä muutama,jotka nekin suihkivat munia ympäriinsä.Sillä erotuksella,että tiedetään pistää ne pakastimen kautta roskiin. Ei enää sirkkainvaasiota meille,kiitos :)
(Yläkuvissa piskuisia jälkeläisiä ja alakuvassa neidin tytär Matami ja toisessa Matami Lumikin kanssa.)
Luin keväämmällä lemmikkipalstoja ja ihmettelin kuinka jotkut ovat niin penteleen kiinnostuneita kotiloista,mikä niissä voi muka viehättää?! Eihän niitä voi edes lukea lemmikeihin,ovat vaan ja möllöttävät.
No niinhän siinä sitten kävi,että liika lukeminen ei enää riittänyt ja oli ihan pakko hankkia parit kotilot meillekin. Ensin tulivat Emil ja Elsa, tavalliset akaattikotilot (achatina fulica). Mieli teki hurjasti hankkia tiikerikotiloita,jotka kasvavat huimiin mittoihin. "Ehkä myöhemmin sitten" vakuuttelin ja kuukauden kuluttua meille kotiutui parit tiikerikotilot (achatina achatina). Ihan niin nopeasti ei ollut tarkoitus,mutta kun tilaisuus koputti oveen (suorastaan rynni väkisin sisään) niin oli taas se "pakko". Kolme viikkoa siitä edellisten omistaja otti yhteyttä ja sanoi, ettei ole löytänyt viimeiselle tikrulleen kotia,joten meille tuli vielä se kolmaskin. Ihania ovat nuo möllit veikeine ruttunaamoineen.
Elsa Emil
Dove ja Tinyfer totuttelemassa uuteen ilmastoon. Dovesta tuli tuttavallisemmin Taavi ja Tinyfer lyheni Tinyksi. Taavin kuori oli huonohkossa kunnossa liiallisen kurkun syönnin vuoksi. Edellinen omistaja oli antanut kurkkua ja jälkikäteen oli saanut tietää ettei se sovi tiikerikotiloille suurissa määrin. Täällä eivät ole saaneet lainkaan kurkkua ja Taavin kuori onkin alkanut hienosti siistiytymään. Taavi on kuvassa mun kädellä ensimmäistä kertaa.
Tiny tykkää telinevoimistelusta :) Terraario on vanha akvaario.Tikrut tarvitsevat Suomen käytännön mukaan n.100l/kotilo tilaa ja siihen pyritään.Ko. terra ei ihan ole sitä kolmea sataa litraa,mutta tarpeeksi lähelle. Ulkomailla sama tilavaatimus on n.40l/kotilo...
Petra-jättiläistuhatjalkaiselle tuli noutaja joku viikko sitten. Manu jäi yksin,mutta vain hetkeksi. Pari viikkoa sitten tuli kavereita Englannista. Pakettiin tuli mukaan myös tyttöystävät mustakeltaraidallisille tuhispojille sekä ihan uusia pinkkejä (kastemadon kaltaisia) tuhatjalkaisia pariskunta.
Yläkuvassa musta Manu ja vieressä Miina.Toinen uusi musta giganen sai nimekseen Melli,mutta huomattiin myöhemmin,että Melli onkin poika...Kellertävämpi raitatuhis on meidän poikia ja punertavampi uusi tulokas Raita.Kuvasta ei juuri huomaa,mutta toisen tyttöraitasen- Riinan- peräpää kurkkaa puun alta. Terra on jotakuinkin samaa kokoa kuin tiikerikotsujenkin. Tilaa tietysti tarvitaan kun asukkaitakin on enemmän. Raitaset ja gigaset tulevat toimeen hienosti.
Molemmat omat poitsut vaihtoivat takkinsa juuri ennenkuin uudet tytöt kerkesivät kotiutumaan :) Edustuskunnossa siis!
Pinky ja Brain. Kuvassa rusehtavampi on Brain-poika ja vaaleanpunainen Pinky-tyttö.
Muksut ovat kasvaneet,mutta käytös sen sijaan ei ole rauhoittunut. Taisto on nyt 9v10kk ja Uho 11v7kk. Todistukset olivat ok molemmilla.Tyhmää kun eivät saa numerotodistuksia.
Itse en ole juurikaan saanut mitään aikaiseksi. Parit lähetteet lääkäri on laittanut eteenpäin ja odottelen kutsua Peijaksesta ja Töölöstä. Peijaksessa hoidetaan koukkuun meneviä sormia ja Töölössä miettivät oikean olkapään kohtaloa, se pitäisi vaihtaa. Myös oikea lonkka kaipaa uutta niveltä. Musta tulee isona oikea kyberhybridi.
Keittiöön olen kyllä alkanut mattoa kutomaan-se on lähinnä sellanen ikuisuusprojekti,jota teen silloin tällöin kun kädet antavat luvan. Muuten on käsityöt ja askartelut jääneet vähälle.Ei vaan saa aikaiseksi mitään...
Kirpputoreilla sen sijaan käyn edelleen jotakuinkin kerran viikossa ja huuto.net on luonnollisesti kovassa käytössä.
Katsotaan, josko tämä blogaaminen tästä taas rutinoituisi.
Kommentit