Joulu tuli ja meni, kalkkuna oli hyvää.Tänä vuonna keskityin kuitenkin lähinnä tarjoilemaan muille kun itellä ei juuri
mikään mennyt alas (ja jos menikin tuli se sitten heti kohta ylös...).

Jouluaatto oli tavallinen.Ruoka syötiin himpan ennen kahta, koska pukin oli sanottu tulevan vasta ruuan jälkeen. Jätkät söivät
salamavauhtia ja sitten alkoi mieletön kitinä ja riekkuminen sekä ikkunasta toiseen ramppaaminen...Puolisen tuntia sulateltiin
miehen kanssa ja naureskeltiin lähinnä Uhon kiemurtelemiselle.Taisto- pieni ei oikeastaan kertaakaan kysynyt "koska pukki tulee"
liekö edes tajunnut mikä päivä on...Iso veikka kyllä hoiti sen odotuspuolen. Sitten päätettiin mennä poikien kanssa lastenhuoneeseen
houkuttelemaan pukkia joululauluilla.Seisoin muksujen kanssa ikkunan vieressä ja hoilattiin "hartaasti" Heinillä härkien.
Vähän oli omat sanat eikä melodiakaan aina osunut kohdalleen,mutta "laulu" tuotti tulosta ja kohta mies tulikin huuteleen,että
ovikello soi. Pojat juoksivat avaamaan,mutta eihän siellä ketään ollut; lahjasäkkejä vain. Raahattiin ne sisään kuusen luokse ja
jätkät alkoivat jakamaan lahjoja (toisin sanoen etsimään omiaan).

Taitaa se pukki olla hieman dementoitunut tai sitten sillä on omituinen käsitys "kiltteydestä". Pojat saivat enemmän kuin tarpeeksi
taas lahjoja vaikka tarve olisi ollut risuille ja hiilikokkareille...Luojan lykky,että äitee sai after eightejä ;D joulu pelastettu
pitkäksi aikaa. Muutenkin oli sangen mainio "saalis", olin ihan yllättynyt kaikesta mitä säkistä löytyi :)

Seuraavaksi sitten alettiinkin ootella uutta vuotta. En minä niinkään, mutta nuo pililliset. Onneksi oli viime vuodesta jäänyt joitain juttuja, ettei tarvinnut kaikkea ostaa- lisäksi Vaari taas sponsasi yhen rakettipläjäyksen.
Tänä vuonna olikin taivas kirkas,mutta tuuli ihan liikaa-oli vaikeuksia sytyttää raketteja. Mentiin hytisemään hyvissä ajoin läheiselle urheilu-/hiekkakentälle.Vaikka olin varustautunut kuin eskimo ikään silti oli kylmä.Toisaalta kun paikoillaan seisoo pari tuntia hyytävässä viimassa niin eipä tuo nyt pitäisi yllätys olla?! Tällä kertaa Taistokin jaksoi hienosti ja päästiin kaikki lähtemään samaan aikaan kotiin.
Tänä vuonna pojat saivat ampua/pidellä niitä roomalaisia kynttilöitä.Ilta oli vielä sen verran aikaisessa ettei kentällä ollut muita, joten uskallettiin antaa. Uho seisoi tikkuna paikoillaan just niin kuin sanottiin kun taas Taisto vetäisi ittensä heti polviseisontaan (taisteluasentoon) ja lähti apinan raivolla etenemään kohti vihollislinjaa (ei siis mitään uutta länsirintamalta...). Kyllä siinä sylki lensi ja silmät säihkyi kun Taisto otti kontaktia -meille- näkymättömiin hirviöihin...Siistii...!

Unirytmi oli tietty kääntynyt ihan päälaelleen.Esikoinenkin tillitti helposti kahteen asti ja veteli hirsiä sitten puolestaan yhteen.
Ihan tulee vanhempiinsa. Pakkohan se sitten oli alkaa hyvissä ajoin kääntää rytmiä takas normaaliin (ja tylsään). Voi juma, että olikin vaikeeta.Kun ei millään olis ite jaksanut nousta ja saati sitten raahautua pakottamaan poitsuja ylös.Nyt on jo kolme arkea herätty ja me ollaan iskän kanssa kuin "nukkuneen rukouksia", miten noi pojat jaksaa?(joku kätilö on tunkenut johkin suolen mutkaan jonkun Everlasting duracell-akun?!) *huokaus*

Hmph...Meillä oli sitten se palautekeskustelu sen Taiston perheneuvolan osalta.Saatiin välipäivinä lausunto kotiin,jota sitten piti meijän hiukan korjailla ja pyydettiin parista kohtaan tarkennusta.Siinä mm. "kritisoitiin" että lasta ei rajoiteta kun hän poistui huoneesta käytävään kun piti lähteä kotiin.Me sitten vastattiin,että mistä sitä tietää mikä tutkimus heillä on siinä menossa. Että jos mennään siihen väliin jotain sotkemaan. Kun kaikki on uutta ja ihmeellistä niin ei voi toimia oikein?! "Olkaa ihan normaaleja" Voi v****u! Ei meille ole mikään "normaalia" kun poistutaan täältä neljän seinän sisältä. Kun lapsi ei käyttäydy "normaalisti"  (mitä se sitten ikinä oikeasti tarkoittaakaan?), sitä pyrkii itse kompensoimaan tilannetta.Tietoisesti yrittää "tasoittaa" mahdolliset konfliktit ja sitä on koko ajan varpasilleen. Kun ei enää jaksa "niitä katseita" ja tuhahduksia, vihjeitä kun on niin huonotapainen lapsi ja välinpitämättömät vanhemmat "ei tuommoisille pitäis lapsia ees antaa". Emmä sitä sano etteikö esim. lapsen itku tai vinetys saisi ottaa päähän, ottaa se mullakin ja varsinkin jos saan kerrankin olla itekseen kaupassa/jossain ja just siihen
tulee joku pieni "räkänokka ulisee". Päässä soi ja puren huulta,mutta kyllä se päällimmäinen tunne kuitenkin tuppaa olemaan suunnaton
sympatia ja osin säälikin lapsen kanssa olevaa aikuista kohtaan.

Nykypäivänä kun on lasten kasvattaminenkin lähes kriminalisoitu niin yritäpä siinä sitten olla aikuinen.Tosiasiahan on,että ihmisten
ilmoilla kun ollaan niin lapset saavat näkyä, mutta eivät missään nimessä kuulua...(vaikka kyllä maailmaan ääntä mahtuu vrt. tietyt etniset vähemmistöt...). Meilläkin noin pojat ovat kuin yö ja päivä.Esikoiselle on aina riittänyt katse ja rauhallinen kielto, mutta Taistolle on pakko lähes karjaista,että saa hänet pois omasta maailmastaan tähän yhteiseen hetkeen. Kaikki selittelytkin ovat turhia kun hän ei vaan ymmärrä niitä...Niin kuin palautteessakin todettiin poika on alle nelivuotias ja jossain asioissa ihan vauva-asteella. Just tää aiheuttaakin suurimmat väärinkäsitykset,kun poika on kokonsa puolesta melkein kahdeksan vuotias, henkisesti taas... no,ei ole.
Mä tuossa leikittelinkin semmosen ajatuksen kanssa,että seuraavan kerran kun joku taas tuijottaa ja tuhahtelee/pyörittää silmiään tai päätään, niin menisin luokse ja kysyisin, että mikä on hätänä. Ja sitten voisin ihan selittää, että lapsella on neurologinen häiriö ja tuon aikuisen käytös on typerää ja loukkaavaa.Jos tän kaiken voisi esittää asiallisesti mitenkä mahtaisi se toinen osapuoli reagoida?Meniskö lukkoon,pyytäisikö anteeksi vai lähtiskö pois? Villi veikkaus,että lähtisi karkuun ja mutisisi vielä jotain törkyä mennessään "epäkunnioittavasta nuorisosta". Noh nähtäväksi jää ;D Vaviskaa kaiken maailman tuhahtelijat!

Ja sitten siirrytäänkin reippaasti ihan toiseen asiaan *BING*
Alaraaja infoisku:
Jorvissa oli kontrollikäynti 7.1. Olin varautunut pakkaamalla repun mahollista leikkausta varten. Antoivat kuitenkin kahden viikon armon ja seuraava käynti 21.1 Kyseessä siis nyt oikean säären 2,5 sentin halk. reikä sääressä. Jos se ei ole millään lailla parantunut ja mennyt umpeen niin sitten pistävät ihoa päälle. Todennäköisesti siis jään osastolle ensi kerralla, sillä viimeisen kk:n aikana ei ole minkäänlaista parannusta tullut kuin se muka nyt sitten keksis ruveta paranee? Että eiköhän mennä taas sen vaikeimman kautta tääkin kerta :D
Nukutuslääkärit olivat kirjoittaneet mun papruihin etteivät halua nukuttaa mua, mutta kyllä mulle kelpaa se selkäydinpuudutuskin- ihan paljaaltaan en anna käydä käsiksi...

Ennen tuota reissua on käytävä reumalääkärillä ja Taiston 6v. terkkatarkastuksessa.Varasin pojille parturinkin ensi tiistaiksi.
Toivon mukaan Taisto jaksaa istua paikoillaan,tsäänsit on "hyvät" kun on eka kerta ja ehkä jännittää hiukan...

Pitkästä aikaa pääsen myös osallistumaan vanhempainyhd.kokoukseen.*kopkop puuta* Aiheena olisi lähinnä laskiaisrieha. Jotain pientä olen pyöritellyt mielessä, mutta kun ei yhtään ole tietoa millanen tapahtuma on ollut edellisvuosina. Jotain siellä
kuitenkin on tarjottavaa-niin kuin nyt arvata saattaa- ainakin laskiaispullia. Haluisin myös jotain muutakin syötävää myyntiin.
Grillimakkara taitaa olla se tavallisin vaihtoehto,mutta mua kihelmöi hernesoppa tai pyttäri tai jos ihan hulluksi heittäytyisi niin vaikka makkarapaella (mukaellen).Kuulostaisiko pahalta? Mitä itse ostaisit jos voisi vapaasti valita jotain (lukuunottamatta luonnollisesti tyyliin "hanhenmaksapalleroita")  

Ja vielä yksi pulmallinen juttu; Uhon syndet. Epeli täyttää 8v. (Jestas,että aika menee siivillä!!Onneksi ite ei vanhene- ainakaan noin nopeesti... ;D) Nyt toi myrkyli tahtoo Pokemon-synttärit.Idea kutsuihin on jo,ne vie jonkun verran enempi aikaa, että saas nähdä tuleeko niistä mitään... Pistän kyllä kuvaa sikäli jos saan jotain aikaiseksi. Tarjottavia en ala sen kummemmin pähkäileen, kakku on oltava ja siitä tulee ilmeisesti pikachu tai jos laiskottaa niin "pelkkä" punavalkoinen pokemonpallo.Nakkikääröjä
voin tehdä, ne kun on niin helppoja ja niitä voi kutsua digletteiksi .Sipsejä ja juustonaksuja.
Poppareita ei,kun ne sotkee ihan liikaa.Hattarapalloja voisi myös tehdä, ne muistuttavat -hyvällä mielikuvituksen avulla- koffingeja. Vaahtokarkeista voisi taiteilla jigglypuffeja.
Jaa, no nyt toi poitsu haluaakin pokemonpallokakun (hyvä niin),mutta pikachu-pipareita...Auts, niitä pitää tehdä enempi- onneksi on idea valmiiksi. Juotavaksi tietty limpparia.

Koristelu tuottaakin ongelmaa.Jätkillä on muutamia pehmoleluja,täytyy kait hakea ne kellarista. Pieniä pokemonfiguureja on enemmän,
mutta kärsiikö niitä laittaa kuinka esille, onko ne vain tiellä...Taidan pistää lähinnä pöydän koristeeksi.Ne pallot voisi ripustaa vaikka ikkunaan. Normaalisti meillä ei ole ollut mitään ohjelmaa,kyllä ne muksut ovat aina itse tekemistä (=riehumista) keksineet. Nyt voisi harkita jotain mielekästä pikkupuuhaa. Äiti ehdotti pokemonkeilausta,joka onkin ihan hyvä ehdotus. Täytyy säästää 7 maitotölkkiä,pestä ja päällystää ne ja sitten joku niistä pokemonpalloista täytyy täyttää ja teipata.Siinä se.
Ehkä vielä "aasin häntää", mutta etsitään joku pitkähäntäinen pokemonhahmo tilalle. Ja pullonpyöritystä ehkä? Tekisin valmiiksi
joitain kysymyksiä ja tehtäviä ja jokainen vuorollaan pyörittää ja saa valita jomman kumman.
Jos jollain tulee mieleen joku kuningasidea,niin kaikki ehdotukset otetaan vastaan.

Jaa juu, jos sitä nyt vihdoin koittais kömpiä sänkyyn, jaksais ehkä herätäkin aamulla...
Mies syö sängyssä näkkäriä !!! AARGHH!!! ja metua ja nyt munkin rupes tekee mieli...perhana,meen tekee pari leipää...
(hetko,no huh on sillä sentään lautanen ja on jopa omalla puolellaan...mä jo peljästyin...)