loma alkaa 7.4. Viikon verran tosin ja nyt jo buukattu täyteen juoksemista ja hoidettavia asioita. Kaikkea kivaa kuten lääkärissä käyntiä,päiväkotikeskusteluita sekä vapaaehtoistyötä avaussalissa (huvinsa kullakin eikös ;D ). No joo, yhen päivän pyhitän Uholle. Mennään taas viettämään äiti-poika- laatuaikaa Itikseen. SE kundi on kyllä kivaa shoppailuseuraa vaikka onkin nuori ja poikakin vielä.Kummasti jaksaa kulkea mun perässä kaupasta kauppaan ja auttaa makutuomarina. Katsotaan sitten parikymmenen vuoden päästä kun se reppana on selvittämässä ajatuksiaan jonkun psykiatrin pakeilla ja tilittämässä traumaattista lapsuuttaan ja omituisia uniaan joihin liittyy sovituskopit ja valtaisat hikivirrat...Mut sellasta se on - elämä...

tempaisin tuossa ja ostaa pamautin leimasimia täältä. Voi jukra siellä oli ihan liikaa ihania juttuja! Postituskulutkin olivat kohtalaisen inhimilliset, näihin ostoksiin se teki 12,99 usan dollaria. Viitisen kymppiä pistin haisemaan euroissa siis ja tuossa on jo postitkin.Nyt sitten jännitetään koska paketti tulee.
Täältä mun piti ensin tilata ja olinkin jo tehnyt ostokset,mutta postikulut olivatkin sitten melkein 40$ ,joten jäi tilaus tekemättä...Harmittaa kun tuolla olisi ollut kivannäköisiä paprukukkia ja muuta sellasta pientä...Eli jos joku jossain vaiheessa on tilaamassa tuolta jotain niin ota yhteyttä kimppatilauksesta!
Tästä paikasta tilaus on odottamassa. Löytyy liikaa "pakko saada" juttuja mankeliin dvs. Cuttlebugiin... Ehkä sitten kun voitan lotossa :)

Ei vaan mun tarvii mennä nukkumaan. Tänäänkin oli liian sekavat jutut töissä, mua nauratti lähes kaikki mitä muut sanoivat. Tässä yksi pikkukeskustelu, johon en osallistunut mutta joka sai mielikuvituksen lentämään :D
A: hei, ne soitti sieltä osastolta,että tänään olis tulossa yksi tuore imusolmukenäyte jos saavat potilaan kiinni.
B: Ok, moneltako?
A: puolilta päivin.
Ja tässä vaiheessa mä jo kikatin kuin mikäkin aivoton oman mikrotomini ääressä. Mieleen kun tuli kuva siitä kun hoitsut juoksevat potilaan perässä ympäri sairaalaa--> "hei rouva Virtanen, pysähtykää, älkää juosko, pitäisi se näyte ottaa!"

Pitää vielä muistaa kertoa teille miten kavereiden kastetilaisuus meni. Se on sen verran rassaava kokemus näin jälkikäteenkin, että jätän sen seuraavaan kertaan, mutta sen verran voin valottaa,että v*tuiksi meni...Tästä lähin ADHD:t jää kotiin...

jees, nukkumaan. Ötyä,
M.