Mieleisin muistosi

Täs tää ny pohtii,mutmut...ehän mää muista mitään!!!

Vois tietty sanoa,että lasten syntymät,mut jos ihan oikeasti alkaa niitä muisteleen niin emmä muistakaan niistä kuin jonkun hämyisen jutun. Vauva/taaperoaikakin on ihan sumun peitossa,samoin opiskeluaika- silloin oli tosin muut syyt siihen muistamattomuuteen kuin jatkuva väsymys ;)

Mahtavaa oli kun ihan julkisesti alettiin seukkaamaan. Fantsua oli kun muutettiin Kantsuun (Kannelmäki Helsinki) yhteen ensimmäistä kertaa. Kivaa oli kun käytiin Ruotsin Kolmårdenissa vanhempien ja Uhon kanssa nelistään. Upeita hetkiä oli kun Bestis meni naimisiin ja me oltiin ukon kanssa todistajia. Jalat alta uutinen oli kun Bestis kertoi tulevansa äidiksi- se itse asiassa järisytti vielä enemmän kuin omat positiiviset testit :D

Mieluisia muistoja on myös ne hetket kun olen maannut reporankana kipparassa sängyllä ja ukko-kulta on kaupasta hakenut herkkuja ja passannut tai ne kun poitsut ovat kiehnänneet kyljessä ja kertoneet rakastavansa.

Kyllähän niitä muistoja on kunhan vaan jaksaisi muistella (kuhan ei aivot nyrjähdä)