Välipäivät ovat menneet siihen totuttuun malliin eli palautumiseen. Mutta kun ei vaan taho nousta normaaliin aikaan vaan vasta sitten kun jaksaa. Se tietty on hankalaa kun poikien kaverit eivät ole sitä aamutorkkua-tyyppiä, jota meijän perhe edustaa... On sangen ärsyttävää ja sarvia kasvattavaa nousta rättipoikkiväsynä tukka solmussa paitaressu päällä villasukissa ovelle ja nähdä se penteleen pentu jo kolmatta kertaa saman aamun aikana... Että miksi- oi miksi- tuotakaan mukulaa ei ole sen verran siunattu,että se ymmärtäis syntyperäisenä suomalaisena äidinkieltään. Mä saatan toki olla vaikeasti ymmärrettävissä heti herättyäni, mutta luulis nyt edes kehon kielestä huomaavan ettei just nyt ole sopiva hetki -edelleenkään. Että jos Uho ei ole soittanut vieläkään kaverille tulevansa nyt just hakemaan niin se mitä ilmeisemmin tarkoittaa ettei jätkä ole vielä valmis.DAA?!

Vaan pakkohan se on pikkuhiljaa alkaa kääntää unirytmiä oikealle tolalle.Koulut alkavat 10. päivä ja luonnollisesti eka päivä Taistolla on kahdeksaan meno... Tästä voisi laittaa Unibetille veikkausta,että millasella hälyllä me saadaan toi poitsu silloin hereille ja kouluun vai saadaanko lainkaan.

Joulu tuli ja meni. Meillä lähti näppärästi meneen ketuiks koko homma jo paria viikkoa ennen. Oltiin sovittu paljon aikasemmin meille vapaapäivä lauantaiksi niin, että mun vanhemmat huolis muksut ja me lainattais autoa miehen isältä. Sitten yht´äkkiä molemmat jätkät saivatkin syndekutsut juuri samaksi päiväksi ja vieläpä lähes samalle ajalle. Onneksi saatiin kauhean tappelun ja häsläämisen kanssa (muksujen) vaihdettua ostosreissupäivää sunnuntaiksi ja perherauha palautui. Taiston kaverisyndet olivat jossain melkein hevonpyllyssä ja sitä piti sinne lähteä ajamaan. Isoveikka puolestaan pääsi itse omiin kutsuihinsa ilman apua. Osa jouluostoksista tehtiin jo siinä lähisekatavarahallissa, jossa varrottiin Taiston juhlia loppuvaksi. On sekin kanssa paikka asua! Muuten ihan kiva ja ehkä kesällä jopa ok, mutta tää koulumatka sieltä tänne... Ajomatkaa about 45min. Mutta tässä meillä on lähin erityisluokka, joten minkäs teet, jos muksu sellasta apua kaipaa...

Sunnuntai menikin ihan hienosti kun päästiin miehen kanssa kahelleen Selloon ostoksille. Olin jo viikolla ottanut selvää, että sieltä saa lainaksi pyörätuolin, joten omaa ei tarvinnut alkaa sinne asti raahaamaan. Ja tuoli oli yllättävän hyväkin! Ainut miinuspuoli reissussa oli ettei koko Sellossa ollut juuri lainkaan mitään ostettavaa. Mulla oli taas listakin mukana, että voitaisiin keskittyä olennaiseen, mutta ihan turha sekin papru oli. Emmä tiiä mitä oikein ostettiin, mutta kasseja oli urakalla koko takapenkki täynnä- silti jäi paljon vielä hankkimatta. Niitä sitten isäntä etsi pitkin poikin kaupunkia seuraavalla viikolla.

Meillä on ollut koko syksyn jotain flunssan tapaista yskänuhakuume-tsydeemiä perheen miehistöllä, mutta minuun se ei ole tarttunut, paitti tietty nyt kun oli viimeinen tehoviikko ennen aattoa menossa. Maanantain ja tiistain kärsin kuumeesta, jota mulle ei normaalisti koskaan tule. Eipä kait kun syön niin paljon noita kuumetta alentavia tabuja. Eipä sitä nytkään paljoa ollut 38C korkeimmillaan, mutta mulle sekin riitti- ihan kuollut olo. Siinä meni kaikki suunnitelmat ihan uusiksi, Bestistä piti nähdä ja tiputuksessa käydä, mutta molemmat siirtyivät. Onneksi sentään kaveri pääsi käymään vielä torstaina ja tiputuksessa kävin tänään.

Torstaina haettiin tilattu savustettu kalkkuna ex-duunista. Senkin hakemissa oli taas tarpeeksi häslinkiä. Mä en kohta enää tiiä mitä noitten vanhempien kanssa tekis kun aina on jotain hämärää ja epäselvää vaikka kuinka asioista olis etukäteen sovittu... Ekaks mä luulin, että se johtuu kommunikaation puutteesta, mutta sitten mua valotettiin, että mua ei vaan kuunnella... Helvetti kun kiva... (Lohdutus on,että isä ei kait enää muista kuunnella ketään muutakaan). No saatiin silti lintu haetuksi ja vein sen kotio. Illalla sitten tuli soittoa, että kannattaa tarkistaa se lintu kun oli tullut tieto,että palvaamolla oli käynyt joku vika. Että kalkkuna ei ehkä olisikaan ihan täysin valmis. Mies avas kääreet ja niihän tuo näytti ihan tavislinnulta ja vieläpä raa´alta. Voi kakka! Ohjeet saatiin, että uuniin pari tuntia 175C. Hyvä kun just ja just lintu sinne mahtui. Puolen toista tunnin päästä otettiin pois kun näytti jo siltä, että kuihtuu kokonaan. Savunmakua ei enää ollut eikä lihakaan maistunut samalta mihin ollaan totuttu :( Uunikin meni ihan kamalaan kuntoon kun kaikki rasvat ja muut nesteet siellä tirskui. Meillä petyttiin todella pahasti. Tää lintu on se syy miksi meillä joulua ja jouluruokaa odotetaan vesi kielellä koko vuosi ja nyt se oli ihan pilalla. Kyllä se syötävää oli, mutta paljon jäi syömättäkin. Meille annettiin myös ohjeet miten reklamoida ja mä olen tosi hyvä valittamaan ;D Laitoin viestiä menee tossa lauantai-iltana ja sunnuntaina soitettiin ja tiedusteltiin tilinroa, johon voi rahat palauttaa. Tänä vuonna vanhemmat taas maksoivat ton linnun meille joululahjaksi-muiden lahjojen ohella- vaikka oltiinkin tirppaan rahat säästetty vuoden aikana, no saivatpa rahansa takaisin :)

Lahjaröykkiön kimppuun käytiin heti kun saatiin lautaset tyhjiksi. Pojat olivat innoissaan ja Uho leikki pyörtynyttä kun sai vihdoinkin kauan kaipaamansa pleikka3:n ja siihen Little Big Planet-pelin. Mä olin hurjan tyytyväinen kun saatiin lisää lautapelejä ja pojat kivoja kirjoja (Huom! hiljaisia lahjoja!!). Isäntäkin oli onnellinen saamastaan Isänmaan toivot-DVD paketista.Ollaan kauan odotettu, koska ne julkaistaan dvd:llä ja nyt näin ne puolivahingossa yhessä nettikaupassa ja hankin heti. Vaikeinta oli olla hiljaa aattoon asti :D. Mulla oli hyvä joulu- tuli lisää ankkoja ja pezejä, ihana hämis-rintakoru, villasukat, suklaata, luettavaa ja ne True Blood-sarjan kaudet I ja II. Lisäksi tuli lahjarahaa siihen malliin, että  saadaan vihdoinkin uusi kone tähän meille ja annetaan Uholle tää nykyinen. Nyt voidaan alkaa harkitsemaan sitä järkkärikameraa kun oli jo säästetty uuteen koneeseen... Tai kattoo nyt mihin rahkeet riittää, yhden vuokran verran pitää aina olla takataskussa, että jos jotain tapahtuu.

Luojan kiitos, että joulu on nyt taas ohi! Ukko-kulta sanoi, että ensi vuonna tehdään niinkuin ollaan puhuttu eli hankitaan lahjat netistä (niin pal kun voidaan) ja aletaan joulupuuhat jo kesällä... no niin, sitähän mä olen aina sanonut,että kesällä jo on ihan soveliasta aloitella kun se on naureskellut mun touhuille...

Nyt sitten olis vielä toi uusi vuosi... Mä en kerta kaikkiaan tykkää seisoa pakkasessa tölläämässä raketteja! Nytkin meillä on niitä taas ihan liikaa, tolla määrällä me seistään siellä vähintään viisi tuntia! Pojat tietty tykkää ja iskäkin, joten mä olen niin sanotusti alakynnessä- jäässä ja alakynnessä. Ainoa toivo on toi pikkumies, että se saisi jonkun hepulin ja haluais ajoissa kotiin ;D

Mä en voi myöskään ymmärtää tätä nykyistä rakettilakia.Tähtisädetikut on K18, mutta sitten on myynnissä tommoset näppärät 2 kg ruutia sisältäviä patoja?! Kyllähän se tietty ehkäisee vammoja kun ei tarvii mihkään terkka-asemalle viiä vaan soittaa heti Monosen hakee lapparilla säkkiin. Kait ne on kuvitellut patojen olevan turvallisempia suuren hintasakin vuoksi, ettei semmosia ihan joka sälli ostakaan, mutta ei sitten ole tullut mieleen, että pojat ovat laumaeläimiä ja vaikka Jouko oliskin kova jätkä niin siinä se tyhmyys myös tiivistyy. Siitä kun jokainen panee pari kymppiä kolehtiin niin saadaan parikin pataa, jotka voi kekseliäästi asetella väärin päin johkin auto-/roskiskatokseen tai mielummin tietty päiväkodin leikkimökkiin tahi muuhun vastaavaan paikkaan. Kännipäissään mennään muka tarpeeksi pitkälle paitti se jengin suurin ja kaunein joka jää parin metrin päähän naureskeleen muille. "eiks jätkil oo vittu munaa ottaa pariin pientä kipinää nahkaansa?!" Sitten ens jouluna kynttiläkierroksella voidaan hautakivestä lukea "Tässä lepää Keravan kovin- ja tyhmin- jätkä.Vittu". Kaipa tää on menossa siihen, että tehdään yhä enempi pesäeroa Suomen rikkaiden ja köyhien väliin- että tiedetään nyt sitten jatkossa kellä on massii ja ketkä jää hakkaan kiviä yhteen kipinöitä nähdäkseen...

Jees, siltä pohjalta... Nyt tarvii lopetella kun käy kärvistelyks tää kirjoittaminen. Näistä kourista enää mihkään ole. Kolmen viikon välein on haettu viidet piikit sormiin ja käsiin eikä se Orencia-tiputus vaan vieläkään auta. Tammikuu vielä kait katotaan,mutta sitten palaillaan vanhaan malliin.

Silti tää on tehnyt ostoksia askartelukauppoihin nyt kun niillä on alet... Ihme maso-touhuu...