No vihdoinkin sain jotain aikaiseksi. Vaikka olin lukenut monta kirjaakin aiheesta jänskätti aloittaa.Tiedän,että jos alku on liian hankalaa tai jotain menee väärin ja pilalle innostus laskee kuin lehmän häntä enkä enää jaksa yrittää...

Joten leikin fiksua ja aloitinkin ihan valmiista paketista,jonka sain kun liityin johonkin askartelukerhoon. Kerhojäsenyys on jo menneen talven lumia (ontuva vertaus tässä säässä),mutta paketti varsin käyttökelpoinen.Ehkä eniten mua ihmetytti vaijerin käyttö ja tässä korussa sain heti kosketusta aiheeseen.

Tämän jälkeen olikin aika ruveta tositoimiin.Lähdin pylly edellä puuhun eli heti piti ruveta vääntämään omia renkuloita.

Idea mulla oli muhinut jo kuukauden päivät eli ihan siitä asti kun aloin helmiä + tarvikkeita hankkimaan.Helmet on hankittu eri paikoista:huutiksesta,suomalaisista nettikaupoista sekä ebayn kautta,osa on kierrätystavaraa vanhoista koruista.Tässä korussa kellon alla on valmista ketjua,muut on itsetehtyä. Iso rengas,joka pitelee kelloa on myös itsetehty. Se näytti aluksi todella rujolta enkä saanut millään konstilla renkaasta tasaisen pyöreää...joten päällystin sen kieputtamalla metallilankaa ympärille :)  Muut renkaat ovat valmiina ostettuja.

Pari iltaa meni tässä ja varmaan korillinen varapäreitä ;D Taatusti rakkaudella tehty; Koru menee Äidille kiitokseksi kun ovat sponsanneet tätä(kin) harrastusta.

Tämän kun sai valmiiksi oli pakko jatkaa.

"mä tuun Kulta koht nukkuun,mut teen tän yhen vaan nopeest". Tämä tulee omaan kaulaan, vihreä on yksi lempiväreistä. Tätä tehdessä huomasin, että helmiliima vielä puuttuu,mutta eiköhän sekin ole kohta hankittu.

Vihreän korun jälkeen tuli tenkkapoo kun en ollutkaan ostanut vaijeria.Siispä koneelle ja etsimään tietoa mikä vaijeri olisi parasta aloittelijalle (eli kestävää ja ennen kaikkea halpaa).Viikonlopun yli olin kuin tulisilla hiilillä.Onneksi Villihelmen toimitus oli nopea ja jo tiistaina sain vaijerit. Viikko meni tavalliseen tapaansa silmänräpäyksessä ja vasta tänään iltapäivällä sain istahdettua aloilleni. Tuloksena medaljonkikoru. Pidän hurjasti tuosta kuparinväristä.

Sydämen voi avata ja sinne mahtuu aika kivasti mm. muksujen pienet tarrakuvat, jotka tulevat koulukuvien mukana (kun vaan tietäis missä ne on...).Tässäkin on mukana käytettyjä välihelmiä ja lukkosysteemi ketjuineen.Tarkoitus oli jättää vaijeri näkyviin viimeisten isojen kultapallerohelmien jälkeen,mutta kun menin kokeilemaan vaijerin sopivaa pituutta kaulaani niin taitoin sitä liikaa ja se jäi ikävästi mutkalle.Koska minkäänlaiset suoristusoperaatiot eivät tuottaneet miellyttävää tulosta pujottelin pieniä välihelmiä peitoksi. (vanha kettu ;D )

Vielä tekisi mieli mennä jatkamaan,mutta klo lähenee (taas) jo puolta yötä- parempi kait mennä sänkyyn. Ei muuten,mut aamulla on aikainen herätys kun tarvii lähteä keskustaan hakemaan Uholle kreppi+silkkipaprua. Keksi tänään kaverinsa kanssa,että virpomaan on päästävä.Oli kuullut koulussa kun joku luokkalainen oli puhunut viime vuoden saaliistaan ja nyt meidän ahne pikku possu ;) haluaa kans sylin täydeltä suklaamunia. käskin sitten menemään risuja hakemaan.Kauhian metelin saivatkin kaverinsa kanssa aikaan tuolla takapihalla. Kohta soi ovikello ja nämä reippaat poikaset raahasivat palttiarallaa 3 metristä pikkupuuta rappukäytävässä.Lisäksi Uholla oli kourallinen toinen toistaan pidempiä ja rujompia tikkuja. Ei näin pojat, ei näin.

Lähetin muksut puineen päivineen takaisin ulos. Iltasella Uho halusi alkaa koristeleen.Etsin tarvikkeita kaikkialta enkä onnistunut löytämään kuin kolme ikivanhaa pussia höyheniä,piippurasseja ja kourallisen pienehköjä avattavia pastellin värisiä munia.Tiedän, että mulla on kreppi/silkkipapruja täällä jossain...  Olin kuitenkin jo saavuttanut rauhallisen mielentilan,joten en viittinyt alkaa häiritä sisäistä zeniäni ja jätin asian sikseen.Menen mielummin huomenna kyydillä Tiimariin. (ja sit tietty kun keskustassa kerta ollaan niin suattaapi siinä käyvvä jossain muuallakkii... ;D ) Kaikista Uhon tuomista kepeistä vain kaksi on vitsaksi kelpaavaa.Hänen käsityksensä koristelemisesta on kierittää piippurassi varteen ja vóila! Yritin selittää,että semmosen kanssa ei voi mennä virpomaan,mutta en ole täysin varma käsittikö hän mitä ajoin takaa.Huomenna on kait tiedossa mulla virpomisvitsasavotta...*huokaus*

Meillä ei ole käynyt pikkunoitia ovella eikä sen puoleen suurempiakaan,kun mää asun täällä jo. Tämän päiväisen keskustelun vuoksi saattaa olla parasta,että hankimme jotain palkaksi kelpaavaa myös mahdollisille vieraileville noidille...Näin ainakin olin rivien välistä tulkitsevinani.

Muuten täällä on kaikki hyvin,maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto.

(iltalehdessä oli tosin taas järkyttävää matskua,mutta en nyt halua pilata hyvää tuultani kirjoittamalla siitä)

 

*muoks* 27.3 päivällä kirjoitusvirheiden vuoksi...Ei pitäis kirjoitella yömyöhällä.