Reumalääkärissä tuli eilen piipahdettua. Veret ok,jalat ok. Kolme kortisonipiikkiä tuli,lisääkin olisi saanut,mutta sovittiin kokeilut kylmägeelillä ja -pussilla enste alkuun. Onhan niitä jo kokeiltu,mutta kyllä tämäkin satsi kortisonia helpottaa kummasti koko kroppaa. Ranteen syrjään piti pistää nyt ensimmäistä kertaa. Itse piikitys ei sattunut,mutta jälkeenpäin oli ikävä olla.Eilisilta menikin pilleripurkilla.

Näytin myös kinttujani tohtorille... Musta tulis hyvä valelääkäri,sillä oma diagnoosini osui hänenkin mielestä oikeaan eli voitin tällä kertaa elämänlotossa nivelpsorin (Kuriositeettinä mainittakoon,että suomalaisista 2-3% sairastaa psoria ja heistä 5-7% saa nivelpsorin oireita).Kiitos kaikille ja onnittelut voi lähettää alla olevaan kommenttilootaan ;D *hahhhaah*

Varma tieto tulee jahka pääsen käymään iholääkärillä,reumahoitaja soitti sinne päin ja sai ajan siirrettyä jo 22.2. Hienoa,ettei tarvitse odottaa maaliskuun loppuun.

Jepsistä.Nyt menen viimeistelemään kiitos-kortin,jota eilen väkisin aloittelin. Tänä iltana menemme tapaamaan Äidin serkkua,Hellua. He tapasivat vuosien jälkeen yllättäen uimahallissa ja rouva kertoi haluavansa antaa mulle korvakorut. Tarkemmassa asianselvittelyssä kävi ilmi,että korvakorut ovat kultaiset käsintaotut ja ne ovat kuuluneet mun Äidin äidin siskon äidinäidille; jostain 1800-luvun loppupuolelta siis.

Paistaa se aurinko tähänkin pers*...tota noin risukasaan :D

(juu,pistän aivan varmasti kuvan koruista! )

(joku juoni tässä on oltava takana.Täs käy nyt kuitenkin niin,että joko minä tai hän (tod.nä. siis minä) jää auton alle ennen luovutusta ja asia jää sikseen ja unohtuu. Tai vaihtoehtoisesti saan korut,mutta kotimatkalla jään auton alle ja korut varastetaan sairaalassa/ruumishuoneella...vielä varmemmin sairaalassa,koska silloinhan se harmittaa mua vielä enempi)

Niin,palaillaan

-M.-