Voi ei, viikonloppu meni taas kerran ihan silmänräpäyksessä.Paljon piti tehdä,mutta... niin vaan jäi tekemättä.

Perjantaina I-täti kävi kyläilemässä ja toi mukanaan myös jouluherkkuja.Mustaherukkahilloa,marinoituja oliiveja ja kuivattuja tomskuja sekä pullon valkosipulioliiviöljyä.Kaikki itsetehtyjä! Hillo menee kalkkunan kanssa jouluna, muut toi mieheke kerkes jo napostelemaan. Heti ekana iltana se hyrisi tyytyväisenä napsiessaan oliiveja ja kehui I-tädin ilmiömäisine kokkaustaitoineen maasta taivaisiin :) Mun tarvii kysyä reseptejä vaikka ei se kuulemma ole yhtään sama jos ne tekee itse... Tää on näitä joulun kohokohtia kun saa incahilloa ja muita herkkuja :D

Lauantaina oli liian aikainen herätys Uhon joulujuhlien vuoksi. Kerrankin olin ollut kaukaa viisas ja valinnut vaatteet valmiiksi sohvalle. Toki jotain kämmiä piti suorittaa,joten olin sentään lahjakkaasti unohtanut paketoida maikan joulupakun. Muistin sen kun vedin talvipopoja jalkoihin...että kuitenkin siinä vaiheessa.

Juhlat sujuivat hienosti ja lapset olivat odotetusti suloisia jännittäessään lavalla. Uho oli toinen juontajista ja voi hitsi,että sitä jänskitti. Aivan satavarmasti vaikkei suostunut myöntämään. Uho noin muuten on mielestäni ihan normaali pojanjässikkä virnuilevine naamoineen,mutta nyt oli hymy pyllyssä tai jossain muualla piilossa sillä ei sitä ainakaan kasvoilla näkynyt! Ensimmäinen juonto tuli tasaisen monotoonisella ja tylsistyneellä äänellä ja sen huomasi myös muu kuulijakunta,sillä takana vanhempien riveissä kohahti hienoinen huvitus. Poika nimittäin kuulutti "... 1b esittää tonttutanssin ja sen jälkeen laulamme joululaulun Ilojuhla".Sanomansa jälkeen poika löntysti lavan sivuun kädet roikkuen kuin gorillalla naamalla masentunut ilme. Loistavaa... Kyllä sitä oli äidillä rinta rottingilla...

Tänään on ollut helpohko päivä poikien kanssa. Tavanomaisten tappeluiden lisäksi ollaan rakenneltu legoilla. Uho siis keksii alkaa rakenteleen ja loppujen lopuksi päädytään siihen,että mä istun keittiön pöydän ääressä rakentamassa ja muksut katsoo vierestä. Sitten kun tulee joku iisi juttu asentaa niin Uho tarttuu legoihin, mutta jos homma vähänkään tarvii ajattelemista ja asiaan paneutumista mä "saan" koota legot.

Vasta loppuillasta sain aikaiseksi aloittaa äidin syndelahjaa. Kädet ovat olleet enemmän kliseisen reumaattiset kuin aikoihin, mutta kun on pänkki niin sitten on. Ohjeen löysin viimeisimmästä Ihana-lehdestä.Mulla ei onneksi ollutkaan paksumpaa mustaa rautalankaa, joten olin pakotettu miettimään asian eritavalla ja päädyin kieputtamaan ohuen langan kierteelle. Lopputulos on mielestäni parempi kuin lehdessä oleva. (äiti,vielä silmät kiinni,saat lahjan huomenillalla isän mukana!) Onneksi olkoon Äippä!

Aikaa ei tähän mennyt kuin muutama tunti, vielä vähemmän ottaisi jos saisi tehdä ilman taukoja, mutta mun oli pakko leikkiä joku tovi mörköä poikien kanssa :) Oli tosi kiva ja helppo tehdä varsinkin kun sai draivin päälle.

Sitten *BLING* eli aiheen vaihto seipääseen

Huutiksesta sain muutaman kumiankan huudettua.Mukava myyjä sattui vieläpä olemaan täältä samasta kaupungista (tosin ihan eri puolelta) ja suostui tuomaan ankat kotiovelle!

Mä en ole koskaan nähnyt noin isoa kumiankkaa :) Totta puhuen yllätyin positiivisesti kun myyjä toi noi ankat.Olin lukenut ilmoituksen vain vähän sinne päin eli "haa, kumiankkoja,mulle noi" enkä siis lainkaan huomannut kirjoituksia ankkojen koosta. Hyvä näin,olen todella tyytyväinen. Mies vaan kyseli,että mihinkä aion kaikki ankat laittaa kun hyllytila on loppunut vessasta. "no,mehän mennään tietty Ikeaan hakeen uus hyllykkö" "niinpä niin,tietty mennään...*huokaus* "

Ja sitten taas *BLING*

Arvonta-asiaa. Kirjoitin kaikkien kommentoineiden nimet lapuille,rullasin ne,pistin purkkiin ja ravistin. Mieheni sai toimia hehkeänä onnettarena. Pitkällisen ronkkimisen jälkeen sormiin tarttui Marin lappu! Onneksi olkoon! Pistän pakettia tulemaan tässä lähipäivinä,jouluhässäköiden vuoksi saattaa mennä ensi viikon alkuun ennen kuin on perillä. Ilmoittelen sinulle kun saan paketin postiin!