Kierkessä käytiin joku aika sitten.Siellä on nyt menossa joku inventaario tms. Ainakin on paikat hyrskyn myrskyn. Mulla on hakusessa kunnon nojatuoli- semmonen peruslaiskanlinna, eipähän vielä ole tullut vastaan.Lisäksi haluisin "mustekala"-tyylisen jalkalampun eli semmosen,josta lähtee monta haaraa, jotka kaartuvat loivasti ylhäällä. Ei ole sellaistakaan kukaan kierkeen kyydinnyt. höh.

Viime kerralla mukaan lähti kuitenkin vähän jotain, niinkuin lohdutukseksi vain ;)

Papukaija-vesipilli- nyt en kyllä itekään ymmärrä miksi helkkarissa mä tän otin,kun olisihan se pitänyt tietää,että korvat siinä vain kärsii...ihminen on pohjimmiltaan idiootti- ainakin minä olen. Vihreä ankkanen pääsi ankkahyllyyn vaikkei olekaan kumiankka- tää on sitä geenimuunneltua versiota eli muoviankka :D Kahvikuppi meni tiskialtaan kautta hyllyn koukkuun roikkumaan. Niinpä niin, vihdoinkin sain koukut hyllyn alle ja tilaa riittää roimasti uusille kupposille- jee!

Piskuinen puupöytä sai luvan tulla meille. Kotona odottaa toinen samankaltainen.Se me löydettiin Bestiksen kanssa VR:n makasiineilta silloin kun siellä vielä oli kirppis. Hän sen meille kotiinkin länsi-Pasilaan loppujen lopuksi kantoi. Sekin pöytä oli valkoinen,mutta hioin sen ja nyt se on kaunis tumman puinen. Tämä saapi saman kohtelun jahka tässä muilta kiireiltään ehtii (dvs. ensi kesänä). Kulho oli löytö lähikirpparilta. Sen kanssa mulla on yksi idea, jota en vielä paljasta,koska arvelen saajan tulevan tänne kuitenkin kurkkimaan ;) (ähäkutti,saitpas pitkän nenän)

Sain kuvatuksi viimein myös ne askartelupäivän leimailut. Tässä näin:

Käytin tilaisuuden sumeilematta hyväkseni ja ranteet paukkuen leimasin kuin viimeistä päivää. Nyt on vain niin etten ole raaskinut ainuttakaan kuvaa vielä käyttää...(sanoinko jo,että olen idiootti vai paistaako se läpi?)

 

Tänään mietiskelin joululahjoja. Tai oikeastaan ne ovat vain pikku muistiaisia eikä varsinaisia lahjoja. Semmoisia, joita annetaan aikuisille,että tietävät olevansa mielessä. Puheeksi tuli villasukat, kuumeisesti siinä aattelin ääneen,että mistäköhän semmoset saisi. Uho keskeytti tekemisensä  ja katsoi mua ihmeissään "no, sähän teet sellaset" Asiahan on päivänselvä nähtävästi hänelle, harmi vain etten osaa. Täytynee kait siltikin sekin joskus opetella, en taida olla tarpeeksi kärsivällinen... (ajatus jo puistattaa, vaikka olenkin villasukkafriikki, kuljen kotona aina villasukat jalassa)