Paljon oli asiaa,mutta nyt iski "tyhjän paperin kammo".

Uho oli siis edellisen viikon kotona köllimässä.Heikohko olo vaihtui loppujen lopuksi limaiseksi yskäksi, joka jatkuu edelleen.

Lauantaina sitten alkoi Taistolla kova yskä. Pidin peukkuja etten itse saa mitään erityistä seuraavan päivän askartelutapaamisen vuoksi. Kävin pikaisesti serkkulikan 11 v. synttäreillä ja takaisin tullessani Taistolla mitattiinkin jo piskuisen lämpöä. Eipä tuo siitä juurikaan näyttänyt välittävän vaan sama hullun mylly jatkui yömyöden.

Vähän kävi jännittämään kun iltasella sain tekstarin kaverilta.Viestissä kerrottiin,että askartelupaikan emäntä on huonovointinen,mutta katsoo josko jaksaisi silti ottaa koko köörin vastaan. Ja ottihan tuo! Meillä oli taas kerran todella mukavaa. Tällä kertaa keskityin pelkästään leimaamiseen eli kokosin itselleni varastoa emännän leimasinkuvista (huuu...rikollista toimintaa vai lainaamista? Who cares!?). Kaikenlaisia ihanuuksia sitä tulikin leimattua-pistän kuvan tähän kunhan toi kamera kärsii toimimaan...

Kotiin tulin siinä viiden jälkeen. Taisto syöksyi suoraan syliin tervehtimän kuin uskollinen seurakoira.Onneksi kerkesin ottaa amerikkalaisen jalkapalloilijan puolustusasennon muutoin jätkä olisi taklannut minut takaisin käytävään... Että ei enää niin heiveröinen keskonen ;D Siinä halitessa mulle meinasi tulla ihan palohaava niin kuumalta pikku mies tuntui! käskytin pojan suoraa päätä meijän sänkyyn ja tuuppasin kuumemittarin kainaloon. Vanhanaikaisesti mitattuna mittari nousi suoralta kädeltä 38,3:een asteeseen ja mittausaikaa olisi ollut vielä puolet jäljellä. Ei pojasta kuitenkaan päälle päin mitään havainnut,ehkä hiukan lasiset silmät, mutta ei varsinaisesti mitään oireita. Toi jätkä on ihan mahdoton duracell kun ei edes korkea kuume hiljennä tahtia. No eipä siinä muuta kuin pilleriä poskeen ja komento sänkyyn huilimaan. (Jeah,right...) Arvaatte varmaan kuinka rauhallisesti se siellä kölli...Voin vinkata ettei köllinyt...

Sittemmin siltä on lähtenyt ääni lähes kokonaan.Täytyy häpeäkseni myöntää,että jollain tasolla nautin tilanteesta ;) mutta ei meillä siltikään ole hiljaista. jotenkin se poika silti saa aikaiseksi epämääräistä mölinää,pihinää ja pauketta. Että jos kerran oma ääni ei toimi niin hakkaampa sitten tällä leikkigolfmailalla metallisängyn tikkaita, tietävätpä vanhemmat ainakin,että elossa ollaan...

Esikouluun olen ollut yhteydessä joka päivä.Eilen kun varoittelin,että poika saattaisi olla tulossa seuraavana päivänä voisin vannoa,että eskaritäti kuulosti aavistuksen verran pettyneeltä. Mikrosekunnin ajan äänensävy muuttui alakuloiseksi palatakseen äkkiä takaisin vanhaan tuttuun tekopirteään tyyliin. Suotiin heille vielä yksi lepopäivä ,joka tosin 70%:sesti johtui mun laiskuudesta lähteä viemään sälliä eskariin.

Jotta mua ei ihan suoralta kädeltä kivitetä niin pieni selitys on paikallaan.Viikon verran yöt ovat olleet jokseenkin katkonaisia poikien yskimisen vuoksi ja viime yö venähti mulla reilusti aamuyön puolelle ennen kuin pääsin nukkumaan. Okei,onhan mull amuutenkin unirytmi taas keikahtanut persiilleen,eilenkin se oli jotain kaksi yöllä kun pistettiin valot pois. mies kyllä nukahti heti kun päänsä pisti tyynyyn,mutta mulla unijukka antoi odottaa itseään. Päässä pyöri vain suunnitelmat mitä kaikkea pitäisi saada aikaiseksi Uhon koulun joulumyyjäisiin. ideoita pukkasi siihen tahtiin etten malttanut lainkaan  nukahtaa ja yritin jopa jumpata (!!? what the f.) väsyttääkseni itseni uneen... ei vaan auttanut muu kuin kömpiä ylös lämpöisistä vällyistä ja hipsiä keittiöön. Siinä pöydän ääressä vierähtikin reilut puoli toista tuntia ideoidessa ja näpertäessä. Puoli viideltä sitten päätin kokeilla uudestaan. Nukkumatti oli armollinen ja ehdin vetäistä kolmen tunnin tirsat ennen kellon soittoa. Sen verran heräsin,että pirautin eskariin ja kerroin Taiston lepäävän vielä tän päivän,siirsin herätystä tunnilla eteenpäin (onneksi Uholla oli tänään kympin aamu), ja kölöttelin tyytyväisenä vielä tovin.

Toivon mukaan tänä iltana pääsis ihan inhimilliseen aikaan nukkumaan (ihan niin muka).

Jospa sitä sitten tästä ripustaisi noi pyykit ja menis jatkamaan viime öistä puuhastelua...

 

ja hei! Käykääs katsomassa täällä.