Edellisestä suoraan jatkaen tähän päivään.


Illalla tuli puhetta seuraavasta päivästä,lähinnä Taiston päiväkodin retkestä kevätkirkkoon. Poika ilmoitti ettei lähde. En jaksanut silloin sitä alkaa sen kummemmin pohtimaan, pistin reissupäivän väsymyksen piikkiin.
Aamulla tuli vähän kiirettä ja se -tietysti- kostautui...Taistolla meni kaikki ihan käteen, sukista lähtien. Hän ei halunut lähteä kirkkoon,koska siellä on tylsää. Yritin pokkanaamalla valehdella, että kyllä siellä ihan kivaa on.
"ja se pappi vaan jaarittelee""no,mut kultapieni se on sen työtä kertoa tommosista asioista ja kyllähän te siellä sitten laulatte ja sellasta kivaa.Ja saatte käydä kunnon kävelyllä.Ja lampaatkin on siinä matkan varrella..."
Sitä mukaa kun keksin kaikkia hyviä puolia retkestä poika systemaattisesti tyrmäsi kaikki. Sillä lailla.
Saatiin kuitenkin kohtalaisen hyvällä narrattua poika lähtemään kerhoon. Mies tuli nopsaan kotiin ja sanoi Taiston ilmoittaneen heti hoitotädille ettei ole lähdössä mihinkään. Jees- hyvinhän se meni...
Kerholaiset lähtivät 9.20 ja kävelivät tästä 40 metrin päästä puiden takaa talon ohi. Kuikuilimme parvekkeelta kameran kanssa, josko meidän pikku pirulaista näkyisi missään. Taiston kyllä erottaa joukosta kun ei se sit kumminkaan ole pieni vaan aika suuri muihin kerholaisiin verrattuna :)
Poikaa ei näkynyt missään ryhmässä. Ja niinhän siinä oli käynyt,että jätkä oli suostunut kävelemään tasan 50 metriä ja lyönyt sitten jarrut pohjaan ja mennyt takaisin kerholle. Matkalla oli syljeskellyt,haistatellut,potkinut ja muutenkin tapellut saattajalle. *huokaus, tää on semmonen raskaammanlainen*. Reissuvihosta saatiin (jouduttiin) lukemaan mitä kaikkea tuo velikulta olikaan keksinyt. Taisto oli pistetty tekemään niitä kaikkein tylsimpiä tehtäviä eikä ollut päässyt heti muiden kanssa ulos. Hyvä niin, että keksivät kunnon tuntuvan rangaistuksen.Se,että poitsu olisi saanut kikkailla oman hoitajan kanssa ulkona ja pelailla ei olisi ollut mikään rangaistus ja varmasti olisi seuraavakin reissu mennyt reisille.
Torstaina oli heti seuraava retki tiedossa ja sen alustusta alettiin heti tiistai-iltana tekemään. Saatiin kuvalliset ohjeetkin siitä miten
-kävellään käsikädessä parijonossa- katsomaan lampaita ja syömään eväitä. Mehun sai kerholta, muut syömiset tuli kotoa. Pistin banaanin ja ison sämpylän, mies laittoi vielä puolenlitran mehupullon "varmuuden vuoksi.Sillä sen saa ainakin hetkeksi hiljaiseksi..."
*heh* kokemuksen rintaäänellä...Kaikki eväät oli menny,myös se ylimääräinen juoma ;)
29.päivä oli Taiston kerhon kevätjuhla.Henkilökunta oli suunnitellut hyvin tarkkaan missä Taisto ja me muu perhe istumme- että olisi mahdollisimman helppo liueta paikalta. Lapset olivat tosi suloisia esiintyessään, mies kuvasi koko shown "vähän niinkuin
todistusaineistoksi" siinä kun näkyy mm. Taiston käyttäytyminen isossa joukossa ja tasoero muihin lapsiin sekä ne tic-oireet innostuessaan. Mutta yllättävän hienosti meni! Vähän ennen kuin eskareille jaettiin "todistus" ja ruusut niin lähdimme pois ettei jätkä hämmentyisi kun itse ei saa. Lähti onneksi kiukuttelematta,mutta tietysti niin kun oli kakkua tarjolla :)

1243977930_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Taisto ekassa rivissä oranssipaitaisen pojan vieressä (ei se kyllä tuossa niin isolta näytä?!)

Sitten omaa napaa.
Jorvissa tuli käytyä näillä näkymin viimeisen kerran vähään aikaan. Sairikkaa tuli vielä kesäkuun loppuun. Vuositarkastus on sitten marrakuussa. Ja viimeisen kerran otettiin vielä kolmannet MRSA-näytteet, jotka ovat olleet tähän asti negatiiviset.
Reuma voi hyvin (=rellestää täysillä...)ja minä paksusti kaikesta ylimääräisestä kortisoonista. Päätimme aloittaa metotrexanin
pistämisen uudestaan siihen asti kun haavat ovat kiinni ja enbrel kehissä. Seuraava reumalääkäri on 15.6. Silloin olisi tarkoitus myös pistää paperit työkyvyttömyyseläkettä varten.Jaajaa.
Tänään oli palaveri työterveyslääkärin kanssa. Puhuimme tulevasta eläkeasiasta ja varmistin siinä, ettei hakemus ole mikään irtisanomisilmoitus. Palkkalistoilla pysyn kunnes eläkepäätös on käsissä. Sanoi,että mun ikäisen on vaikea saada eläkepäätöstä kun tykkäävät mielummin uudelleenkouluttaa. Myönsi kyllä,että mun tapauksessa on vaikea löytää semmosta työtä,jota voisin tehdä ilman käsiä,jalkoja ja siirtymistä paikasta toiseen eli työmatkaa. Asian pitäisi siis kuitenkin olla näiltä osin hoidossa,sillä työnantaja,erikoislääkäri ja työterveyslääkäri
ovat kaikki samaa mieltä etten kelpaa enää heille. (onneksi kotona sentään vielä kelpaa vaikka Uho tänään ilmoitti,että rakastaa
paprikamaustetta enemmän kuin minua...hmm...tämä tosin sen jälkeen kun Taisto jälleen kerran oli extempore tunkenut sylkkyyn,pussannut ja
ilmoittanut "äiti,mä rakastan sua")


Palkkarästi-asia on vaiheessa,pahasti. Soitin viime viikolla sille "henkilöstövakuutusmikälie"esimiehelle. Kaksi viikkoa olinkin jo odottanut yhteydenottoa ja jättänyt tuona aikana 4 soittopyyntöä vastaajaan. Kehtasi väittää,että "juuri eilen soitin sinulle mutten saanut kiinni ja juurikin meinasin soittaa" Ei kun just joo ja lehmät lentää.Tiedätkö,että kännykkään jää jälki joka soitosta?! Penteleen akka! Selitti taas jotain tyhjänpäiväisiä ja vieritti syytä kaikille muille. Rästi on lähdössä mun seuraavasta palkasta eikä asialle voi tehdä -valitettavasti- yhtään mitään. Mä olen yrittänyt nyt selventää tätä tapahtunutta miehen kanssa pähkäillen. Yleensä se on meistä se "järjen ääni" niin järjettömältä kuin se kuulostaakin...
-Hus on maksanut kahdelta kuulta mulle liikaa palkkaa (1123€)
-Tapiola on korvannut jokaisen sentinkin Husille
-Hus penää multa ylimääräisiä vaikka on jo saanut ne Tapiolalta
Tapiolasta soitettiin ja selviteltiin tilannetta. Oli oikein mukavan oloinen nainen, kuunteli ja tuntui jopa ymmärtävän. Sanoi,että asiaa hoitaa liikamaksuihin perehtynyt henkilö,mutta nämä jutut tuppaavat olemaan hirveän hankalia ja olisi parempi jos työnantaja ja työtekijä voisivat yhdessä sopia. Aikaisemmin olimme hymistelleet yhdessä sille "kiireiselle esimiehelle Husissa",jota myös Tapiolan väki oli huonolla menestyksellä yrittänyt saada langan päähän (pah,köyttä tässä pikemminkin tarvittaisiin...) ja nyt hänkin hieman naurahti kun hämmästyneenä ihmettelin,miten sopia mitään kun ei ole sitä vastapuolta. No jaa, tein muutamia laskelmia tämän kuun palkasta ja jäähän siitä jopa 57 euroa käteen (2/3 palkasta otetaan verot ja rästi).
Taitaa olla nyt aika ryömiä luukulle. Sitä ennen pyydän miestä sipaisemaan irti ne viimeisetkin selkänahan rippeet niin lähetän ne
Husin palkanmaksuun...Penteleen akka!

Ja iloisempiin asioihin, BING!
Uholla alkoi kesäloma tuhansien muiden koululaisten kanssa. Lauantaina oli kevätjuhlat. Kyselin aikataulusta ja ohjelmasta- tulos oli sama kuin olisin puhunut sanskriittia etanan kanssa. Sen tiesin,että bileet alkavat klo 8 eikä jätkä esiinny missään.
Lähdettiin tästä 7.40 (siis vain tuosta pihan poikki ja perillä).Paikka oli kuin nyrkillä tukkoon lyöty. Istumapaikasta oli turha haaveilla. Onneksi näin Uhon opettajan edessä ja lähetin kundin sinne,itse painuin suosiolla mahdollisimman taakse ja syrjään. Sinne oli pinottu ylimääräiset ruokapyödät pois juhlan tieltä. Kömmin pöydän päälle tyytyväisenä,että edes jonkinmoinen paikka pyllylle löytyi. Harmi vain,että alassuin olevan pöydän reunassa oli ikävä metallikoroke,joka painoi reisien taakse lyttäen
verisuonet.Olipas puutuneet koivet!

Rehtori on kyllä särmä ja jämäkkä mies, mutta hyvä tavaton sitä jaarittelua!! Tervetulotoivotuskin kesti reilun 10 min. Sitten oli yhteislaulua, yksi esitys, jaettiin stipendit ja hymypatsaat. Lopuksi päästettiin yksi opettajista vanhuuseläkkeelle. Myös rehtori itse lähti toimestaan ja voi sitä muisteloa. Hän aloitti ihan alusta,siis alusta...
32 vuotta käytiin läpi... Aikalailla tarkkaan tuli lueteltua mitä on tullut tehtyä ja miten jatkossa.Voi perhana! Katsoin jo tuskaisena kelloa- eikö tää ikinä lopu?! Itse juhla otti 1h20min ja sitten päästiin luokkaan.Maikka piti pienen (luojan kiitos)puheen jossa lähinnä valitteli kuinka raskasta vuosi oli ollut. Hän oli myös pannut merkille,että ekaluokkalaisille
ei voi yhdellä kertaa selittää koko tunnin ohjeita vaan asia kerrallaan...Voi hyvää päivää?! tuonko piti olla joku ylläri?
Kyse on ekaluokkalaisista, eihän ne vielä kykene vastaanottamaan paljoa tietoa yhdellä kertaa ja vielä muistamaan ja toiminaan fiksusti.
Ziisus! Ennen todistusten jakoa ope mainitsi, että "todistuksessa on kohta, jossa arvostellaan tehtävien ja tavaroiden huolehtiminen.
Tässä kohdassa on muutamalla käsin piirrettyt nuolet,jotka on piirretty sanasta kyseiseen numeroon,koska toinen asia on paremmin hallussa.Että
ei tarvitse sitten ihmetellä taas näitä nuolia...
" Tämän asian opettaja kertoi koko luokalle katsoen samalla varsin intensiivisesti minuun... Tarviiko kertoa,että Uholla oli juuri nuo nuolet? Todistus oli hyvä,arvostelu oli 1-4, jossa 4=erinomaiset tiedot ja taidot, 3=hyvät, 2=kohtalaiset ja 1=heikot. Äikästä ja matikasta tuli 4, käytöksestä ja muusta työskentelystä,muiden huomioon ottamisesta tuli 3. Ainut 2 oli tavaroista huolehtiminen eli pulpetti on sekainen.(hui kauhia,tuuppa kattomaan millasta meillä on,vähänkö väliä jollain pulpetilla?!)

1243978620_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Uho pokkaa todistuksen.


Uimassa ollaan käyty la,su,ma kun oli kauniit ilmat. Ranta on pieni ja matala- täydellinen pienille ja pienehköille lapsille.
Lauantaina pisti silmää tämä Eukko, joka oli niin "katsokaa minua,olenhan yli viidenkymmenen ja vielä varsinainen saalis. Rakastan ulkomaalaisia ja olen äärimmäisen suvaitsevainen ja tulen myös hyvin toimeen nuorten kanssa". Ei siinä mitään,jos on niin "kaikkea tätä", jokainen tyylillään, mutta jokin siinä Eukossa klikkasi. Varsinaisesti sen huomasi kun rantaan tuli virotar pikku poikansa kanssa. Äiti otti siinä aurinkoa poitsun puuhaillessa omiaan rantamatalikossa. Vahingossa virotar sattuikin katsahtamaan Eukkoon ja tämähän siitä innostui, rupesi hieromaan tuttavuutta ja ääni senkuin yltyi sitä mukaa kun huomasi muiden rannalla olevien hänet huomaavan. Tuli tunne, että Eukko kai luuli "vähänkö noi muut katsovat kun mä puhun tuolle ulkomaalaiselle ja olen sille ystävä.Nyt minä olen hyvä ihminen ja kaikkien on palvottava minua". Tuli vähän naureskeltua Eukon kustannuksella, seuraavana päivänä meinasikin
sitten kasvaa fallos otsaan. Rannalle oli tullut koiraväkeä. Koiria vastaan ei mulla ole mitään, päinvastoin koirat ovat ihania.
Mutta! Ei ihmisrannalle tuoda koiria,eihän? Varsinkaan kun on vielä kyltti kieltämässä... Mies rullasi minut paikalleni ja sanoin kuuluvalla äänellä pojille "varokaas sitten sitä koiraa siinä rannalla kun meette.Vaikka ei sen paikka täällä olisikaan".
Kaksi naista (venäläistä,liekö sillä mitään merkitystä) istuivat siinä pari metriä meiän edessä ja kääntyivät katsomaan meitä.Eipä kestänyt kauaa kun he jo nousivat ja alkoivat tehdä lähtöä. Silloin tämä Eukko rupes lässyttämään sille koirulaiselle "no voivoi joko sinun nyt jo täytyy lähteä?
olisithan sinä vielä vähän voinut kahlata ja leikkiä
" Läpäläpä- v*ttu. Sitten se alkoi tuijottamaan mua. Katsoin "pahalla silmällä" ja erittäin
tympääntyneenä Eukkoa, silmääkään räpäyttämättä.Tuijoteltiin siitä tovi ja viimein se käänsi päänsä pois.
Koirulainen oli hieno,iso seefferi.Oikein upea eläin,mutta sen paikka ei nyt vaan ole ihmisten rannalla.Siinä on vieressä venelaituri ja sen ranta,että sinne kahlaamaan ja keppiä hakemaan.Ei mekään koskaan viety meijän labbista ihmistenrantaan.
Maanantaina ei Eukkoa näkynytkään ja me mentiinkin "sen paikalle" Pian meidän eteen ihan siihen rannan tuntumaan tuli kolme äitiä
pienten lastensa kanssa. Ja pistivät heti tupakaksi...no voi sun ***tana! Vanhana kessuttelijana (hyvin huomaavaisena sellaisena mikäli mitenkään puolustukseksi käykään) en nykyään siedä savua lainkaan. (Tupakki jäi pois kun tein plussatestin esikoisesta, sen jälkeen oli vain satunnaista repsahtelua (ei raskauksien tai imetyksen aikana),sittemmin ollaan oltu täysin polttamatta jo useita vuosia.)
Otti niin ikävästi henkeen enkä päässyt edes siirtymään siitä tuolin kanssa. Vähänkö ihmettelen,että terasseilta ja varsinkin yökerhoissa
kielletään sauhuttelu;paikoissa joihin ei lapsilla ole mitään asiaa,mutta tämä muksujen kanssa (lastenleikkipuistot ja hiekkalaatikot tms.)
röökaaminen ei haittaa ketään?!Voiko pöhkömpää enää olla?! Hurraa Suomi ja aikuisten holhous...
(Ja Eukosta vielä; ei hän kyllä oikeasti ollut mikään "saalis" noin yleisen kauneuskäsitteen kantilta katsottuna. Ryppyinen liikaa paahtunut roikkuva iho ja massaa oli sen verran,että sillä olis ruokkinut pienen afrikkalaisen kylän.No,ainakin oli itsetunto sfääreissä kun biksuissa kärsi koikkelehtia...Ottipa tuo aurinkoa yläosattomissa-vatsallaan tosin... onneksi)

Tällä lailla.

Tilulii toistaiseksi.

(penteleen akka!)

1243979098_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Myrkylit kirmaavat Rantapuistossa.Tänne mennään uimisen jälkeen kuivatteleen ja syömään evästä.Todella rauhallinen paikka kun on niin syrjässä.Käsittämätön hiljaisuus siellä :) Ihanaa!!