no jopas...
Näinkin kauan kun on viime päivityksestä kulunut niin luulis,että olisi paljon kerrottavaa-
niin luulis, mutta tasasen tappavaa on ollut. Jopa niin,etten ole saanut yhtäkään riviä tänne väsättyä.
Sori.

Pari synttärikorttia poitsun luokkakavereille olen tehnyt, mutta siihen sekin on jäänyt.

Tämä jäi jotenkin vajaaksi,mutta eipä ollut aikaakaan liioin käytettäväksi-kutsu tuli himppasen liian myöhään (edellisenä iltana, tämän raavin kasaan heti töiden jälkeen)

Lohnari näyttää tärähtäneeltä,mutta oikeasti se on 3d-kuva. Mustat jutskat on leikattu Cuttlebugin stanssilla.
Hollannista tilasin pinkan liian ihania 3d-arkkeja,joita tuossa syyskuun alussa leikkelin ja kokosin valmiiksi.
Sitten tuli semmonen totaalinen kyllästyminen ja kun olis tiennyt mihin niin se olisikin varmaan osaltaan helpottanut. "Ihan kaikki" oli tylsää ja turhaa, kaikki ärsytti.
Töissäkin oli äärettömän TYL-SÄÄ...Yritä siinä sitten olla tosi ahkera, kun ei ole mitään tekemistä. Kesäaika vieläkin nääs ja meillä oli vielä kesätyöntekijä tiimissä. Eipä siinä mitään sen kanssa oli kiva olla, mutta se tekemättömyys.
Ylitse pääsemätön väsymys vaivaa edelleen eikä ole harvinaista, että nukahdan töissä koneelle tai mikrotomille...
No,ne on vaan niitä pikaisia pilkkimisiä,mutta hävettää silti- hiukan-

Tuttuun tapaan tarvii vähän kitistäkin.Toi mun jalkajuttu jatkuu edelleen (katos ihmettä?!) Siitä mustelmapatista kehkeytyi sitten säärihaava. Kuvittelin, että se menis siitä itekseen kiinni,mutta sitten alkoi tulla "lievää" painostusta lähipiiristä, joten painelin lääkärille. Ehdin syödä parikin antibioottikuuria, kunnes sain passituksen oman reumalääkärin kautta "aidolle" ihospesialistille. Entiset antibiootit pois ja uutta tilalle. Erinäisiä sidotaitoksia vaihdellaan nyt ja pikkuhiljaa tässä aletaan oleen voitonpuolella. Jalkaa ei niinkään särje, vain sidoksenvaihdon yhteydessä kun pitäisi saada kaivettua keltainen
kate pois.

kyllä näillä säärillä ollaan edelleen mukana seuraavaksi Suomen huippumalliksi ;D

Massiivisen turvotuksen vuoksi sain maksusitomuksen tukisukkiin.Hmm...hiusin kivat...Mielikuva uroselefantista laittamassa ihmisten kokoista "syntyvyydensäännöstelysuojaa" itselleen on täysin verrattavissa siihen mitä mä yritän tehdä noiden sukkieni kanssa
(tosin en tunge niitä mihkään "väärään" paikkaan, ihan jalkoihin vain,mutta idea varmaan kävi selväksi :D)
Kaiken lisäksi ne ovat avokärkiset ja mustat ja meille justiinsa tuli uudet henkilökohtaiset hygieniasuositukset töihin. Mukana mm. "sukkien tulee olla vaaleat ja sukkia pitää käyttää myös kesällä, paljaat jalat ovat kielletty".
(nyt tähän väliin on ihan pakko vielä kertoa, että mulla on joku outo fiksaatio polvisukkiin. Ei niitä ole miljoonia tai edes kymmeniä, mutta riittävästi ottaen huomioon, että mulla on vain kaksi jalkaa. Ja tottahan ne on mahdollisimmin räikeitä: yksivärisiä on mm. oranssit,keltaiset, turkoosit. Raidallisia: lila- ja punaraidalliset, sekä yhet liian ihanat stay up-tyyliset turkoosi/mustaraidalliset ja löytyy vielä maastokuviollista sekä eri eläinkuosia. Ja sitten pitkän ajan jälkeen sain hankituksi työpuvuksi sen hoitsuhamosen, joten sukat pääsivät oikeuksiinsa. Pari viikkoa ehdin nauttia tilanteesta ja saamistani kehuista (!!) ja sitten ilmoitettiin tylysti, että mulla on vääränlaiset sukat, ja lävistyksetkin ovat kielletty ja roikkuvat korut ja sormukset ja rannekorut. Ja pitkä tukka on pidettävä kiinni ja sen on oltava puhdas... OK! Hemmetti!! Sukkien väri on se mikä on -piste- samoin korut naamassa ja korvissa pysyy- piste- sormuksia en ole koskaan käyttänyt enkä liioin rannekorujakaan. Tukan ostan heti uuden kunhan saan rahat kasaan ja tietty hankin mahd. pitkän....Ja pikkulettejä niin ainakin ovat kiinni ;D Ymmärrän kyllä jos oltaisiin osastolla töissä tai missä vaan potilaiden kanssa, mutta mun "potilaat" ovat paloina tai sitten sen verran kylmiä,että jos he alkavat valittaa mun ulkonäöstä niin pissithän siinä väkisten tulis pöksyyn :D Että jos vainaja rupee valittaa mun sukkien väristä niin okei, annan periksi ja vaihdan- lupaan-
*huokaus* tänkin piti olla ihan vaan pieni kommentti tääs tekstin välissä ja niin vaan läks rönsyileen)

Ostoksia olen tehnyt sieltä täältä. Pääsin käymään jopa itekseen Helsingissä! Tässä vähän saalista.
Muutamat leimasimetkin olen hankkinut blogistaniasta







Bestikseltä sain syndelahjaksi aivan ihanan leimasimen, lohikäärmeen kerta ollaan synnytty lohiksen vuonna.

Tätä piti kokeilla heti ja tulikin nätti leima! Saa aivan ihania aasialaistyylisiä kortteja.kokeilin myös ekaa kertaa sitä kutistemuovia ja tällä leimalla tuli sitten söde muovikillutin- voisi pitää vaikka koruna :) Laittaisin kuvan,mutta Uho ehti sen jo johkin piilottaa...(jännä juttu toi lasten laiskiais/elohopea-syndrooma- eli kun pyytää tekemään jotain "vastenmielistä" niin toiminta on kuin hidastetusta laiskiaisdokkarista.Sitten kun ollaan pahanteossa niin liikkeet on suorastaa ilmiömäisen nopeita vrt. elohopea)

Muksuilla menee kuulemma hyvin. Taistolla oli tuossa joku karkaamisjuttu menossa joku aika sitten ja nyt kertsillä onkin saatu lukot kaikkiin oviin.Perheneuvolan käynnit ollaan aloitettu, eka kerta on takana ja ei vissiin voi olla turhempaa!
Ensin oltiin kaikki yhdessä siinä ja sitten se lastenpsykiatri vei Taiston muualle?! Ei meille oltu tämmösestä mitään kerrottu. Jäätiin sitten miehen, isoveljen ja sosiaalitädin kanssa "keskusteleen".Koska toisen lapsen asioista ei voi jutella toisen kuullen niin siinä sitten vain kartoitettiin sukua "mitä mummi tekee,entäs ukki tai vaari?" Mä oisin voinut kertoo nää puhelimessakin...Ok, kaipa siinä kartoitettiin sitä tukiverkkoa, mutta silti. Jos ***tu tähänkin asti ollaan pärjätty ja asuttu paljon kauempana ja oltu ilman "tukea" niin kai sitä pärjää vastaisuudessakin- varsinkin kun pahin vaihe on jo takana päin ja poitsu alkaa osoittaa jonkin asteista puheen ymmärtämistäkin :)
Eniten mua ehkä häiritsi koko jutussa se, että tuntui kuin se tätsy olisi yrittänyt saada meitä "kiinni" ees jostain "virheestä". Sittenhän se vasta innostui kun Uho kertoi tykkäävänsä Pokemoneista.
"tietääkös vanhemmat, että niissä tapellaan aika paljon ja ne ovat väkivaltaisia?" "Juu,kiitos kyllä tiedetään, olen mä niitä jätkien kanssa katsonutkin..." "Niin, meillä sovittiin meijän poikien kanssa,että kun heillä alkoi tulla sellasta tappelua ohjelman jälkeen kun matkivat niitä, että ei katota ollenkaan kun äiti ei tykkää "
No,tässä vaiheessa puristin rystyset valkoisina jokerimainen "hymy" naamalla tuolin käsinojia...Ai ei teillä äiti tykännyt...
"jaa,no meillä kyllä kuunnellaan lapsiakin ja voidaan keskustella ihan asioista ettei sellasta varsinaista diktatuuria ole"
Ei se niin hirveetä ollut kuin oltiin ennakkoon peljätty, mutta kyllä niin mieluummin roikkuisin pää alaspäin ruoskittavana ristillä kuin menisin siihen seuraavaan tapaamiseen. Vaan mitäpä sitä ei tekisi lapsensa parhaaksi...
(ensi kerralla tarvii kyllä kysäistä, että tietääkö ne siellä miksi me ollaan siellä kun nyt ei oikein tullut sellanen fiilis...
Varsinkaan kun kysyin siltä sosiaalipuolen ihmiseltä, että mitäköhän ne tuolla tekee Taiston kanssa ja vastaus oli kiertelevä "emmätiiä". Se sitten edesauttaa tätä luottamuksen kasvua.)

Uho sitten, luokan "hikipinkoihin" kuuluva. Hyvä niin :) Se vaan,että hän ei kestä mitään kritiikkiä eikä pienintäkään hyväntahtoista "nahistelua". Kaikki ns. normaali poikien välinen vääntäminen on hänelle kauhistus- koulussa. Täällä kotona jätkät ovat koko ajan toistensa iholla tappelemassa. Ota siitä sitten selvää kun hän selittää, että taas oli kiusattu.Vähän aikaa kun kyselee tarkemmin niin eihän sitten ollutkaan mitään vaan se toinen kaveri olikin "hyökännyt" kimppuun ja tullut painimaan ja vaihtamaan pokemon-kortteja.
Ja mä olen jo pariin kertaan ottanut yhteyttä kouluun ja käynyt siellä näitä juttuja selvittämässä.
Läksyt ovat tyhmiä- ihan niinkuin omassakin nuoruudessa. Vähän mä protestoin noita väritystehtäviä ja ES US AS IS tyylisiä lukutehtäviä vastaan. Olen kertonut nyt pariinkin kertaan opelle, että Uho lukee sujuvasti ja sille voisi antaa jotain haasteellisempaa tehtävää tunnilla niin pysyisi hiljempaa eikä häiritsisi, mutta vielä(kään) ei ole viesti mennyt perille.
Kävin viikko takaperin vanhempainvartissa, jossa maikka kertoi kahden kesken oppilaasta ja vanhemmat saivat kertoa lapsestaan. Sinne piti valmiiksi täyttää paperi, jossa kysyttiin mm. miten koulu oli alkanut ja miten lapsi sen kokee.Onko oppinut lukemaan, milloin, mitä on viimeksi lukenut.Onko jotain erityistä mielenkiinnon kohdetta tai harrastuksia?

(ei hemmetti,mä en kertakaikkiaan saa rauhaa kirjoittaa...no jos mä paan tän "osa I" täs ekaksi eetteriin niin palailen hetmiten
jahka kerkiän)