Okei, mulla on nyt tässä nokan edessä neljän desin verran vaaleanpinkihtävän harmahtavaa lientä.Ei mitenkään mieltä tahi ruokahalua kiihottavaa...
Jaa-a, pakko tuo on kuitenkin ryystää ettei jää vitskut saamatta. Rehellisyyden nimissä on mainittava ettei liemi niin hirveän makuista ole kuin voisi näistä jauhepusseissa luulla. Tämä on kuin lämmintä päivän pöydällä seissyttä maitoa, johon on sekoitettu vuosia pakkasessa ollutta marjahilloa.Eli kyllä tän kitusiinsa juo ennemmin kuin turpiinsa ottaa :)
Eilen illalla tai no puolen yön aikaan rupes päätä särkee ihan kybällä. Otin sitten parit buranat ja koitin pötkötellä. Ei vaan onnistunut ja nousin ottamaan toisen parin. Johan helpotti ja unijukka tuli käymään.

Tänään(kään) ei ole ollut nälkä.Vetkuttelin ekan pussin kanssa tuonne puoli kahteen ja nyt on menossa päivän toinen annos (klo 19.40). Muutoin tänään on mennyt iso kuppi vihreää teetä, mehua, vettä ja kaksi kurkkupastillia.
Otin parit ruisleivän palaset tuohon mikron päälle kuivumaan, voin niitä sitten natustella ens viikolla töissä.

Jätkillä on nyt joku todella vaikea uhmaikä tai vastaava päällä.Kiroilin sitä äidille puhelimessa ja voin vannoa, että se teki jotain aaltoliikettä siellä ja nauroi partaansa...Tää on tää karman laki; en ollut minäkään sieltä helpoimmasta päästä.

Siivosin tänään keittiön!! Nyt on korttiroinat kaapeissa (tai jossain ukon silmistä poissa ;D ) Hirveesti tekisi nyt mieli ommella jotain. Niin kuin aikaisemmin sanoinkin, että tarttisin alaosia, mutta nyt kun toive on pienoisesti pienenemisestä niin taidan viikon päästä käydä läpi kellarin jätesäkkejä, niitä joissa lukee "empan pienet". Siellä on enemmän kuin tarpeeksi niitä "optimivaatteita".

Vaaka perkule näyttää edelleen 83kg! *kele sentään...tosin punnasin vaatteet päällä. Käyn illemmalla vielä uudestaan.