Vai seksuaalista ahdistelua...Jaa-a. Luin Ilta-sanomista Kalervo Kummolan kommentteja, jotka hän oli kirjoittanut blogissaan. Hän mainitsi mm.- "Johonkin se katsekin on pantava, jos samaan hissiin hyppää naisedustaja tai avustaja rinnat törröllään ja kolme ylintä nappia auki...Jos katse hakee alimman napin kohtaa, on ahdistelija, jos ei, on outo ihminen joka ei huomaa mitään. "
Tää on niin totta. Meinaan siis kuka nainen ei pistäisi poolopaitaa jos kokee, että avointa rintavarustusta tuijotetaan.Se,että ehdoin tahdoin pitää paitansa napaan asti auki ja pistää vielä push upit alle niin tokkopa siinä mitään nunnan elkeitä yritetään hakea? Tietty se tapittava "limainen" tuijotus kuola poskella on häiritsevää ja ahdistuksen merkit täyttävää, mutta jos esim. just hississä jo siellä oleva tai sinne tuleva katsoo sua päästä varpaisiin niin liekö tuo nyt niin kamalaa jos ne silmät käyvät siinä rinnuksilla?
Epäilen vahvasti,että Räsäselläkin menisi pasmat sekaisin jos hissiin tulisi nuori mies kireissä farkuissaan kunnon kurkku toisessa lahkeessa pullottaen...Eipä siinä juuri poskia tuijoteltaisi vaan ihmisluonteen mukaisesti sinä ensin "kartoitat" vieraan kokonaisuudessaan ja jos hänessä on jotain "poikkeavaa" niin kyllä se silmä siinä paikassa viivähtää hiukan pidempään- eikö?
Itselläni tulee heti mieleen yksi "seksuaalinen ahdistelu"-tapaus, jossa minä ystäväni kanssa oltiin sitten pahasti syyllisiä.
Odotettiin kyytiä Tampereella Särkänniemen edustalla lastenvaunujen kanssa, kun huomattiin jo kaukaa tämä erikoisesti pukeutunut lenkkeilijä.
Hänellä oli kirkas otsapanta ja jotkut tumput (oli alkusyksy),kireä urheilupaita ja jo hieman lerpahtaneet pyöräilyshortsit. Shortsit olivat kuitenkin "tarpeeksi" tiukat,että niistä näkyi selvästi läpi koko miehinen varustus, joka pirteän letkeästi hypähteli puolelta toiselle miehen juostessa harppovin askelin ohitse. Hänellä ei selvästikään ollut alushousuja eikä myöskään nähtävästi mitään sitä vastaan, että
vastaantulijat "huomasivat" ko. asian. Ei sille mitään voinut, mutta jälkikäteen nauroimme kun huomattiin että meilläkin alkoi päät nytkähdellä sen "kummassa lahkeessa hoi"-kapistuksen tahtiin...

Pähkinän kuoressa "sitä saa, mitä tilaa".  Ei muuta kuin kansanedustajille burkha-pakko eduskuntaan niin johan rupee lyyti kirjottamaan...
(Suomessahan pitäisi olla sananvapaus, mutta se ilmeisesti koskee vain tiettyä osaa "meidän kansastamme" vrt.tapaus, jossa tavisperheenisä sai sakot, koska oli poiminut lehdissä olleita otsikoita tiettyjen ryhmien tekemistä rikoksista Suomessa ja kehtasi pentele vielä julkaista ne uudestaan omassa blogissaan? Järkkyä eikö totta?!)
Mutta mikäpäs meidän täällä on olla ja asua, me kun emme saa suuta auki kuin näin "anonyymisti" netissä tai muilla keskustelupalstoilla.
Annas olla kun pitäisi nousta barrikaareille, niin johan kaikkoaa uho ja puhutaan p*skaa päättäjistä vain kahvihuoneessa tai kotisohvilla. Toisaalta siihenhän meidät on kasvatettu. Pienestä pitäen hyssytellään ja kielletään tuijottamasta- älä avaa suutasi tai olet huligaani,raggari,gansteri tai se pahin Rasisti...Mene hiljaa kyykkyyn kun Suuri Herra tulee ja nostaa vuokrat taivaisiin, älä ulise vaan syö pikkukiviä pahimpaan nälkään, sillä Suomessa Ei Ole nälkää ja asiat ovat muutenkin loistavasti- tule vaikka katsomaan meille West Endiin, Eiraan tai Katajanokalle...
(Jussi Halla-Aho  eduskuntaan ja presidentiksi!!)

Nonniin, eiköhän tämä taas tästä. Pahimmat höyryt pääsi

Ja sitten iloisempiin asioihin.
Toinenkin kaveripariskunta saa vauvan ja tämä on kuin onkin poika (hahaa,vähänkö oon hyvä ennustamaan!!).H-hetki on vasta kesällä, joten vielä on aikaa munkin hössöttää. Voi hitsinpimpulat, että on käynyt hyvä tuuri kun tuli tyttö ja nyt pikkuinen poikakin tuloillaan. Saa sitten häärätä molempien tilpehöörien kanssa. Asuvat kuitenkin molemmat sen verran kauempana, ettei ihan joka viikko tule vierailtua, mutta jos ees kerran parissa kuussa.

Meillekin tuli perheenlisäystä eilen. Käytiin ostamassa neljä pientä sauvasirkkaa lisää. Toinen suurista sirkoista-Kanerva-tuli vanhaksi ja siirtyi "ajasta ikuisuuteen". Ilkka-parka taisi stressaantua uusista tulokkaista kun tänään jäysti omaa jalkaansa vaikka tuoretta salaattiakin oli tarjolla.
Liekö pienet vieneet unet ja sijaisiskän hulluuden rajoille? (niin kuin pikku lapsilla on tapana ;D  Eikös se yksi sananlaskukin sano, että "hulluus on perinnöllistä- sain sen lapsiltani" )
Lisäksi siirsimme sirkat uuteen tilavampaan terraarioon.
1272727.jpg
Reunoilla roikkuu babyt ja keskellä vanha sirkka.Yksi pienistä ei näy kuvassa.
1272728.jpg
Kanerva oli kymmensenttinen sorjavartaloinen neitokainen

Ja vielä Sakke poseeraa.
1272729.jpg

Muutaman kortin sentään sain tehtyä vaikka käsi hiukan kitisikin vastaan.Niistä laitan kuvat tässä parin päivän sisään.Osaan olen tyytyväinen, osaan hirveen tyytyväinen (eikä omakehu haise sinne asti yhtään, eihän;D ) Ei kun mä olen niin yllättynyt positiivisesti, että osasin käyttää leimakuvia korteissa.
Monissa blogeissa olen nähnyt toinen toistaan taitavampia ideoita ja toteutuksia enkä ole "uskaltanut" lähteä kokeilemaan. Nyt oli melkeistä pakko kun ei voinut leikellä mitään ja vasemmalla kädellä oli komento. (Kyllä oli muuten hankalaa, miten kummassa toi Äijäkin pystyy mitään tekeen kun on vasuri?!)

Tässä pikainen kortti Uhon eskarikaverille, syndekortti 15:ssä minuutissa "onnea 7v.". Kuva oli onneksi leikattu valmiiksi.Piti tehdä joku "neutraali ja rauhallinen" , kaveri kun ei ole sieltä raisuimmasta päästä eikä heillä "harrasteta pääkalloja" niin kuin meillä ;D
1272730.jpg
Hyvin pliisu perusonnittelukortti.

Jaa niin mun piti siitä Uhon ja "hammaskeijun" tapaamisesta kirjottaa. Siis tottakai sen hampaan piti sitten irrota juuri sinä iltana, kun emme olleet varautuneet.Mä vieläpä oikein yritin,ettei kundi olis sitä nitkutellut, mutta lähti se kuiteskin. (meillä on kyllä parit hammaslahjat kaapin perällä varastossa, mutta kun nyt on tää Gormiti-innostus valloillaan niin mikään muu ei kelpaa- näin me luultiin-). No,pantiin hammas pakettiin vessapaprun sisään ja kummarilla kiinni.Tyynyn alle ja unta kalloon pikimiten. Kun sällit olivat jo nukkuneet hyvän tovin menin muka hiljaa hiipien huoneeseen ja suoraan sängynpäätyyn.Tungin käteni sinne tyynyn alle ja ...."missä veessä se perhanan paketti on?!" Käsi haroi tyhjää vaikka kuinka yritin etsiskellä. Mieleen tuli että poitsu oli ottanut sen "parempaan talteen" ja aamulla sitten olisi myrtsinä kun ei hammas olisikaan kadonnut.*huokaus* "missä se on missämissä..???" Vihdoinkin käteen osui pieni mytty ja just kun vedin käteni pois tyynyn alta niin jätkä pongahti istumaan kuin mikäkin vieteriukko. *bojojoing* Mä yritin kyyristyä (miettikääs tykönänne miten näppärästi lihava ,könynen reumaatikko mahtaakaan kyyristyä...Ei meinaan sitten millään ;D ) sinne päätypuoleen ja hengitystä pidättäen toivoin ettei muksu vilkaise laidan yli. Näin pienen pään joka pyöri kuin pöllönpojalla ja epäileväinen "äiti?"  .Päässä raksutti "mitä hemmettiä mä teen,mitä selitän?! voi p*ska, kiinni jäin..." ,mutta sitten hetkisen ihmeteltyään poitsu vaipui takaisin tyynylle. Odotin vielä hetken ja sitten päätin lähteä pois.Kumarassa -muka- hipsin hiljaa pojan sängyn ohi ja vilkaisin omaa nukkuvaa kultaani....joka hitto vie tuijottikin mua takas!! "voi kehveli,nyt äkkiä keksi joku selitys..." "hei kulta,mä kuulin kun sä huusit,onko sulla joku hätä?" Poika selitti kuulleensa jotain ja kurkkasi tyynyn alle.Onneksi olin ensin tuupannut hammaskeijun lahjan sinne ennen kuin aloin jyystämällä etsimään sitä hammaspakua. Vitsinä olin paketoinut pojalle viisi euroa täsmälleen samanlaiseen pakettiin ja nyt tää sitten harmistuneena vinkaisi ettei se keiju ollut vieläkään käynyt.Lohduttelin hiukan ja selitin,että jos vaikka just tänä yönä keijulla olikin ruuhkayö ja paljon harvahampaisia lapsia palkittavana. Selitys meni onnekseni läpi. Yöpuuhat eivät tosin siihen loppuneet vaan Uho kävi parikin kertaa vielä ihmettelemässä kui varten keijulla kestää ja lopuksi hän sitten hoksasi,että paketti olikin vaihtunut. Pettynyt tuo oli kun ei ollutkaan saanut sitä mitä toivoi eli koekappaleidentekopalloa (selvitysselitys teille,jotka eivät ole ajanhermolla lastenohjelmissa: Lilo ja Stitch-piirrossarjassa on eräs ilkeä avaruusolentotutkijaprofessori,joka kehittelee erilaisia koekappaleita, jotka aktivoituvat joutuessaan kosketuksiin veden kanssa- vähän niin kuin ne riiviöt joskus muinoin.Tämmöistä palloa tuo meidän suurempi ipana olisi toivonut. Olen selittänyt vähintään 17 triljoona kertaa ettei semmoista ole olemassakaan, mutta minkäs teet- lapsen usko on luja...). Siinä sitten kolmen aikaan yöllä yritin selittää,että tuolla rahalla hän saisi ostettua pari uutta gormitipussia, se lohdutti vain vähän.

Huomenna takaisin töihin.Iskä tulee aamulla hakemaan, eivät nuo usko että pääsisin itekseni ehjänä perille :) Töiden jälkeen mies tulee vastaan ja käydään kierkessä-sikäli jos ilmat sallii. Toivottavasti sataisi pelkkää vettä; sain joululahjaksi valtavan ihanan sateenvarjon, pienillä pääkalloilla koristellun :D

Nyt tsekkaan vielä noi pikkumiehet ja sitten kömmin pehkuihin.

*haukotus*